Kroppaa huutaa unta mut mieli puhuu toista ja käskee pysyy hereillä.
Sama rutiini joka päivä, unta palloon päivällä, silmät auki yöllä.
Mieli huutaa juotavaa ja kuiskaan takas ettei mulla nyt oo rahaa.
Ulkona pakkanen vetää turpaan mennen tullen,
minne jäi ne lämpöset ilmat? Onko pian taas joulu?
Aika juoksee liian nopeeta enkä edes kerkee ymmärtää sitä.
Pian taas huomaa kuinka on menny jo kaks viikkoo silmänräpäyksessä.
Jokanen päivä samaa paskaa, kone syliin, musiikki päälle,
kelataan asioita pään sisällä ja odotetaan perjantaita.
Nukutaan jossain vaiheessa hetki ja sama paska uudestaan.
Kroppa ei kestä enää kauaa.
- Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti